Missä lymyää polun pää?

Neulaspolku Kuva: Terhi Jaakkola

Postilaatikkooni putosi hauska, polkuaiheinen viesti. Pyörittelen päivittäin mielessäni metsiä, joissa en ole vielä juossut, haaveilen juoksemattomista poluista ja suunnittelen tulevia.

Aloittelevalle polkujuoksijalle metsään lähtö ei olekaan niin yksinkertaista. Intoa riittää, mutta mistä löytää polun pää? Alla vastaukseni kysyjälle. Mukavaa, jos näistä ajatuksista ja vinkeistä on iloa muillekin.

Olisiko sinulla antaa vinkkiä hyvästä polkujuoksupaikasta Nuuksiossa tai sen lähellä? Mukavaa, jos paikkaan ei olisi  hirveän pitkä matka Helsingistä.

Ekologisin paikka löytyy aina ihan kotiovelta. Suomessa polkuja on kaikkialla. Seuraavalle tielenkille lähtiessä kannattaa tarkkailla tien pientareita. Polun bongattuaan voi hypätä polulle ja juosta niin kauan, kuin polkua riittää ja palata sitten takaisin. Tämä toistetaan niin kauan kuin virtaa tai aikaa riittää. Pian lähikulmille on muodostunut muutama oma lempireitti.

Käpypolku Kuva: Terhi Jaakkola

Joulukuussa olin mukana järjestämässä Vierivien sammalten Joulupolkujuoksua. Merkit on nyt kerätty pois, mutta poluthan ovat toki paikoillaan. 10 km reitin kartan voi käydä hakemassa täältä.

Erittäin hyvä tapa tutustua pääkaupunkiseudun polkuihin, on liittyä mukaan muiden letkoihin. Facebookissa kommunikoiva Helsinki Trail Running Club on uskomattoman aktiivinen ja mukavan henkinen ryhmä. Melkein joka päivä joku tarjoaa juoksuseuraa pääkaupunkiseudun poluille.

TrailRunning.fi-sivustolla on pitkä lista polkujuoksutapahtumia. Useimpien tapahtumien sivuilta löytyvät myös kartat sekä opasteet lähtöpaikalle. Olisipa hauskaa kiertää jonain vuonna kaikkien tapahtumien polut ihan vain lenkkeillen!

Suosikkipolkuni Kuva: Terhi JaakkolaOma suosikkimetsäni on lapsuudenkotini ympärillä, Kirkkonummen ja Espoon rajamailla, Ämmässuon kaatopaikan takana. Siellä käyn säännöllisesti läkähtymässä luonnosta ja korjautumassa arjen kiireistä. Lempipoluilleni luonnostelin noin 8 kilometrin mittaisen reitin. Kartan voi hakea käyttöönsä täältä.

Mihin päin Pirttimäestä kannattaisi lähteä, että pääsisi kunnolla poluille/metsään juoksemaan?

Pirttimäestä lähtiessä ehdottomasti parasta polkuluxusta tarjoavat Bodom Trail -kisan reitit. Reissun avaa 12 kilometriä pitkä alkuosa, joka tunnetaan nimellä ’Kivet ja kannot’. Loppulenkki on 9 kilometrin mittainen ja lempinimeltään ’Ummet ja lammet’. Aivan umpihurmaavia molemmat. Tapahtuman sivuilla on Movescount GPS-reitti sekä reittikartta ladattavana.

Mitä muita lähtöpaikkoja suosittelet Pirttimäen lisäksi?

Luontoon.fi-sivusto esittelee karttalinkkeineen monia Nuuksion reittejä. Nämä kaikki, kun nautiskelee, onkin jo aika kokenut polkujuoksija.

Juoksemattomia polkuja Kuva: Terhi Jaakkola

Polulla kaipaisin kunnon karttaa, jossa näkyisi polut. Onko tällaisia karttoja olemassa?

Verkossa on monia hyviä karttapalveluita kaikkien käytettävissä. Ainakin näitä kahta olen itse käyttänyt Retkikartta.fi ja Pikakartta.fi. Kun mittakaavan säätää sopivaksi, näkyvät molemmissa palveluissa isoimmat polut. Hyllyilleni on kertynyt myös aimo kasa erilaisia ulkoilukarttoja. Ulkoilukarttoja voi käydä haaveilemassa mm Karttakeskuksen karttakaupassa.

IKuntorastikarttoja Kuva: Terhi Jaakkola

Mitä karttoja itse käytät?

Kaikkien mieluiten juoksen ihan oikea suunnistuskartta kädessäni. Lähiseudun karttoja on kertynyt hyllyille vuosien varrella erilaisilta kuntorasteilta. Karttoja voi usein ostaa suoraan suunnistusseuroilta. Lista kaikista Suomen suunnistuseuroista linkkeineen löytyy Suomen Suunnistusliiton sivuilta. Helsingin suunnistajat järjestävät maanantaisin Iltarastit. Kunkin viikon kartan voi käydä ostamassa Helsingin Suunnistajan Kaupasta (Museokatu 34). Samalla voikin hullaantua uuteen, polkujuoksijalle hyvin luontevaan lajiin, suunnistukseen!

Olisi iloinen yllätys, jos joku tämän kirjoituksen lukeneista rohkenisi paljastamaan kommenttikentässä oman lempipolkunsa pään tai suosikkikarttapalvelunsa!

Lisäyksiä 17.5.2015

Tanja Kantolan Partioaitan blogikirjoituksessa erittäin monipuolisia vinkkejä polkujenetsijälle niin Suomeen metsiin kuin ulkomaillekin: Ummet ja lammet – juoksupolkujen jäljillä

Facebook-kommenteista poimittua:
Tommi  neuvoi: Karttaretkisteristä löytää kaikki alueet, joista on tehty suunnistuskartta.
Ollin suunnistuskarttalinkit:
Nurmijärven suunnistuskartat
Espoon Akilleksen suunnistuskartat

 

Mainokset
Tietoja endorfiininmetsastaja

Aamu-urheilua rakastava endorfiininmetsästäjä.

Comments

  1. Kotiovelta Helsingin Paloheinästä tavoittetavista poluista eniten tykkään Haltialan ja Pitkäkosken välillä Vantaanjoen rantaa myötäilevästä niittypolusta ja Korpipoluksi nimetystä reitistä Paloheinän metsässä.
    Partiolaisajoilta Nastolasta on jäänyt monta lempipolkua, jotka nykyisin enimmäkseen kuuluvat Lapakiston ulkoilualueeseen ja ovat peräti viitoitettuja.
    Nuuksiossa suosikkipolkujani ovat Siikarannan ja Kattilan väliset kangaspolut, jotka varsinkin alkukesällä ovat aivan unelmaa – vaaleanvihreän mustikkamaton peittämä avara mäntymetsä ja sitä halkova neulaspolku tai kallioinen ura. Askel lentää, henki kulkee, ja aika menettää merkityksensä.
    Ehdoton lempipaikka on Suolikas-järven ja Sarkkinen-lammen välinen kapea kannas, josta menee polku. Siitä on hyvä jatkaa Suolikkaan etelärannalle, jossa polveilee heikko polku Valkealammen rannan kautta yli kallioharjanteiden järven länsipäähän. Hellekelillä näiden järvien kirkkaisiin vesiin on mukava pulahtaa kesken juoksun.
    Paljon muitakin polkuja Nuuksiosta löytyy, jotka saavat sielun lepäämään samalla kun keho tekee työtä. Tutustumalla Nuuksio Classicin ja Bodom Trailin reitteihin saa aika hyvän kuvan Nuuksion lemppareistani, sillä niihin ne on aika lailla saatu yhdistettyä. Muutamat helmet pidän kyllä ihan omana tietonani, kun eivät luontevasti osuneet kisareiteille…
    Ihan oma lukunsa ovat Lapin polut. Niille kannattaa jokaisen polkulenkkeilystä pitävän joskus hakeutua. Eniten houkuttelevan helppokulkuisia polkuja lyhyillekin lenkeille löytyy Saariselältä, Pyhätunturilla on bonuksena jylhä Isokuru ja Pallaksella avarat maisemat. Superhienoja polkuja on myös Hossassa, Petkeljärven kansallispuistossa, Kolilla. Vuokatissa, ja oikeastaan ihan missä vain retkeilyalueella ja kansallispuistossa.
    Helpoiten polkuja löytyy kuitenkin kaupunkien lähimetsistä, ja niihin voi kuka tahansa hakeutua, kun lähtee vain seikkailumiellellä etsimään itselle uusia reittejä. Jos matkalla sattuu olemaan ranta, mäen laki tai muu hieno paikka, ja sinne pääsee omilla lenkeillä niin usein, että paikka jää sydämeen, on oma lempipaikka ja -polku pian löytynyt.

    • Miten läkähdyttävän innostava kirjoitus! Kiitos Terho!!! Onneksi lähtö NUTS Karhunkierrokselle on jo muutaman yön päässä. Ilman edessä häämöttävää Karhunkierroselämystä, olisin jo pakannut reppuni, ja lähtenyt vinkkejäsi bongaamaan. Näissä ideoissasi riittää haaveiltavaa ja koluttavaa moneksi vuodeksi.
      En ollut aikaisemmin oivaltanutkaan, mutta näinhän se taitaa olla, että nuo lähiseutujen lempikohteet kaivavat paikan sydämeen hiljalleen. Vasta monen lenkin jälkeen huomaa palaavansa tiettyyn kohtaan, jossa tuntuu hyvältä seisahtua ja moikata tuttua maisemaa.

  2. Tom Toivonen says:

    Kotiovelta Espoon Keskuspuiston kupeesta olen löytänyt hyviä polkuja astumalla askel askeleelta syvemmälle metsään. Juosten täältä pääsee pitkällä lenkillä Nuuksioon asti, mutta saunalenkit juoksen ihan lähipoluilla. Luulin aikoinani juoksevani metsässä juostessani pururatoja ja latu-uria, mutta parissa vuodessa reittivalikoima on merkittävästi laajentunut ja monipuolistunut. Aloittelevana maastopyöräilijänä löysin polkuja seuraamalla mutaisia renkaanjälkiä pois pääväyliltä. Onneksi olen osallistunut lähellä järjestettyihin kuntorasteihin http://suunnistavauusimaa.fi ja niiden karttojen ja kokemusten avulla löytänyt monta hyvää polkua.
    Tänään yllätyin positiivisesti eksyessäni puolivahingossa pois tutulta polulta. Löysin rakenteilla olevan luontopolun, joka risteilee Keskuspuiston ”takalenkin” sisä- ja ulkopuolella. Märimmille kohdille on rakennettu pitkospuut ja itse polku tarjoaa kivan vaihtelun isommille pururadoille tai pienemmille poluille. Matkan varrelta luontokohteita löytyy kivasti sovelluksella ”Espoon luontokohteet” ja luontopolun varteen on jo opastaulut rakenteilla.

    • Kiitos Tomppa kommentista! Kuvailet hyvin lähimetsien polkujen löytämisen hienoutta! Juuri tätä tunnelmaa etsiskelin kirjoitukseni alussa kehottaessani nuuskimaan ihan omia kotikulmia. Eksyminen on hieno elämys! Tanja Kantola päättää polkujenetsimisblogikirjoituksensa todella herkulliseen eksymissitaattiin: ”Hän oli joskus lukenut metsäaukeasta, jonka vain eksynyt saattoi löytää. Se oli hänen mielestään myös ihmisenä olemisen suuri salaisuus. Jos vain uskalsi eksyä, eteen osui jotain yllättävää. Jos uskaltautui kiertotielle, sen varrella odotti kokemuksia, joiden olemassaoloa moottoriteillä pysyttelevät eivät osanneet edes aavistaa. Minä etsin unohdetut polut, hän ajatteli.”

    • Tomppa, hyvä kun muistuttelit Espoon luontokohteista! Niiden bongailu onkin päässyt unohtumaan. Kirjoittelin aiheesta noin vuosi sitten: Edelfeltin huvilan tammi ja Veinin siirtolohkareikko

  3. Jukka says:

    Tosi hyvä ja innostava juttu tällaiselle polkujuoksua aloittelevalle 😛

    • Jukka – voi miten hauska kuulla! Kiitos! On hauska jakaa omia ajatuksia ja tietoja, kun vastalahjaksi saa aina aimokasan mielenkiintoisia ideoita – kuten nyt tähän kirjotukseen saamani kommentit Terholta ja Tompalta.

  4. Matti Riekki says:

    Kiitos innostavasta kirjoituksesta!

    Itse käytän juostessani, koiran kanssa kulkiessani ym. enimmäkseen Jahtikartta -sovellusta, joka on saatavilla ilmaiseksi ainakin Iphonelle, Androidille ja WP:lle. Erittäin näppärä kartta-gps -sovellus, joka mahdollistaa myös karttapohjien tallentamisen offline-käyttöä ajatellen.

    Mielestäni sopii erityisesti aloittelevalle metsässä kulkijalle, sillä helpottaa oman sijainnin paikantamista, ainakin jos puhelimessa riittää akkua 🙂 Toisaalta gps-sovellus ei pakota opettelemaan sinänsä erittäin tärkeitä suunnistustaitoja, mutta kyllä se karttamerkkien yms. lukua opettaa kun karttakuvan pohjalta pyrkii muodostamaan kuvaa edessä olevasta reitistä.

    • Kiitos erinomaisesta sovellusvinkistä! Täytyypä kokeilla! On ollut hauska tutkia tätä aihetta verkossa ja huomata, miten toiset kokevat sähköiset laitteet oivaksi tueksi ja toiset taas vannovat paperikartan nimeen. Jotenkin minulle kokonaisuus hahmottuu aina paremmin paperilta – vaikka muuten olenkin aika vankasti digistelevä henkilö.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Adventureland Lapland

Hyvän mielen ulkoilublogi

Polku

Outdoor Life Above the Arctic Circle

Vapaa verbaalikko

Luovan toteuttajan töiden ja ajatusten arkisto

LUONTOHAASTE

Tartu haasteeseen ja lähde kanssamme seikkailulle Suomen luontoon!

Totaalisen pihalla / Totally out

Sekalaisia kertomuksia kiipeilystä, talvivaelluksista ja niihin liittyvistä asioista sekä aivopieruista / Random stories of climbing and winter skihikes and things related to those // Follow me on twitter @LauriHilander

Elämäntapana Elämä

Kiivetään vuorille, juostaan alas, matkustetaan maailman ääriin.

liikuntapaivakirjacom.wordpress.com/

Nelikymppinen (43) täti-ihminen harrastaa triathlonia ja syö kasvisruokaa

Heiluva Setä

Voisiko setä jaksaa heilua uuvuttamatta itseään?

Intohimona maistuva elämä ruokarajoitteisille!

Allergisen elämää, reseptejä ja vinkkejä.

Lyhyenä hetkenä

Puolikuivia tarinoita ruoasta, reissuista ja vähän rakkaudestakin.

OUT OF OFFICE

#Maisemaonnellinen maastossa ja maailmalla

Juuret maassa

Maanläheistä elämää kaupungin laidalla ja koulutusta luonnon antimien hyödyntämisestä.

Huitelua

METSÄ • TUNTURIT • VUORET

kristiinatee

tavallisen poluntallaajan blogi, josta löydät retkeilyä, liikuntaa, purjehdusta, havaintoja, sattumuksia ja ajatelmia ruokaakaan unohtamatta

Wow-Palvelua!

Ylivoimaisia asiakaskokemuksia luomassa

Pipo silmillä

Lumeen rakastunut seikkailija

%d bloggers like this: