Tyhjennys- ja täydennysharjoituksia

Toissa talven paukkuvimpana pakkasiltana istuin ammattikoulun auditoriossa ja tuijotin lumoutuneena seinälle heijastuvia kuvia. Kilometreittäin siloista jäätä. Luonnon muovaamia jääveistoksia, pengermiä, paasia. Taianomaisia satumaisemia. Olin Suomen Retkiluistelijoiden tulokaskurssilla. Vuosi sitten vietin mielenkiintoisen päivän tulokasretkellä. Nämä molemmat ovat pakollisia palasia, jotta voi osallistua Skrinnareiden järjestämille retkille.

Kaksi talvea katosi johonkin. Kurssin satumaisemat leijailivat edelleen mielessäni enkä oikein uskonut niitä todeksi. Viime talven kurkin haikaillen retkiraporttien kuvia. ”Jää on tuoretavaraa”, hoki ystäväni. Jään ilmestyessä olin aina toisaalla. Olen mestari täyttämään kalenterini täpösen täyteen ja senkin jälkeen vielä puristamaan päälle vielä muutaman hauskan menon. Retkiluistelijan kalenteri täytetään tyhjyydellä marraskuusta huhtikuulle.

Tahto on nyt asennettu. Kalenterin tyhjentämistä harjoittelen. Harjoittelun lomassa pakkasin retkiluistelureppuni Skrinnari.fi-sivuston ohjeita noudatellen.

Vaihtovaatteet viikkailin kahteen erilliseen pussiin, joista ylimmäksi repussa jätin yläosan vaihtovaatteet. Yläosan vaatetus kannattaa vaihtaa ensimmäisenä, jotta valuva vesi ei kastele alaosaa. Molempiin vaihtovaatepusseihin sekä helpoimmin kädenulottuvilla olevaan taskuun pakkasin kädenlämmitinpusseja. Lisähanskat ja tuubihuivi löysivät paikkansa sivutaskuista – myöskin helposti käyttöön napattavissa. Kännykkä, jota haluan käyttää erityisesti valokuvaamiseen, etsii vielä omaa paikkaansa. Kännykkä ei kaatuessa saa aiheuttaa vahinkoa, mutta toivoisin sen olevan nopeasti esiin napattavissa.

Repun päälle ripustin muistilapun asioista, joilla täydennän varustustani aina jokaiselle retkelle erikseen.

Retkihälytykset on tilattu. Reppu, luistinterät, kengät ja sauvat muuttivat autoon.
Tänä talvena aion nauttia jään tuoreena.